![]() |
Heinolassa elokuussa 2012 Jaanaliisa sekä Ruusa, Hekla ja Morris Onnen-pentueesta |
Eilen 19.1.13 kävin Ruusan kanssa kansainvälisessä koiranäyttelyssä Turussa.
Se oli ensimmäinen näyttely kahdestaan. Pikkuliisoista ei ollut ketään muita paikalla, enkä lyhyen näyttelyhistoriani aikana ole ehtinyt tutustua liiemmin toisiin whippetharrastajiin. Olimme siis kaksin, vaikka Ruusa sai osakseen useita kiinnostuneita katseita.
Näyttelytunnelma oli huikea. Näyttelykehien ympäristöön asettuneet koirakot näyttivät lähinnä mustalaisleireiltä. Koirien erikokoiset häkit olivat sijoiteltuna jonkinlaisiin riveihin kaikessa kirjavuudessaan. Häkkien päälliset olivat täynnä näyttelytarvikkeita hujan hajan. Ja häkkien välissä istutiin retkituoleissa tai seistiin, juteltiin porukalla tai syötiin eväitä. Pitkäkarvaisia koiria trimmattiin retkipöydillä. Liikun mielelläni Ruusan kanssa suurienkin koirien valtaamien alueiden läpi. Ruusa ei pelkää koiria, vaan uteliaana olisi tutustumassa niihin jokaiseen.
Aikaisempien näyttelykokemusteni perusteella kammosin sisänäyttelyitä. Sitä ahtautta, ilmassa leijuvaa koirankarvaa, ulosteen löyhkää, koiran haukuntaa. Sinne ei mennä tutustumaan uusiin koiraharrastajiin, vaan kisaamaan. Vessassa kävin tällä kertaa Ruusan kanssa kahden - onneksi löytyi invavessa, johon mahduimme hyvin.
![]() |
Jyväskylässä 10.11.12 Kasvattajaluokka |
Feminiininen narttu(koira), hyvn muodostunut kokonaisuus. Sopiva koko, Miellyttävä pää, Voisi olla pidempi
olkavarsi. Ylälinja hyvä seisten ja liikkuessa. Selkä vahva ja hyvä hännänasento. Liikkuminen vakaata.
Etuosan tulisi vielä hieman vahvistua. Oli Steven Seymourin tuomio tällä kertaa.
Siitä se kotoinen riekkuminen taas alkoi. Koirahäkistä ja repusta syötiin porukalla kaikki herkut, jotka
lauhtunut. Ja illalla sain viereeni kaksi lämmintä koirakääröä ja osakseni varpainen pesun.
Illalla mietin, miksi aikoinaan Venäjänvinttikoirieni kanssa näyttelyharrastuksen hyvin nopeasti lopetin...